Isän vierailu

Isä kävi meillä eilen lauantaina 15. toukokuuta pitkän tauon jälkeen. Edellisen kerran hän kävi uudenvuodenpäivänä.

Isä ehti tänne puoli kahdentoista aikaan. Kädet ja jalat olivat krampanneet vielä alkuyön ja hän oli saanut nukuttua vasta kahden jälkeen aamuyöllä. Eilen hän oli polttanut risuja ja puutyömaan roskia.

Ruokailtiin, kahviteltiin ja istuttiin pihakeinussa. Siinä keinuessa muisteltiin, että äiti oli meillä isän mukana viimeksi suunnilleen kaksi vuotta sitten. Äiti käveli silloin itse rollaattorin avulla ja isä sai autettua hänet autoon ja autosta pois. Rollaattori kulki mukana takakontissa. Äiti jaksoi silloin vielä istua autossa tuon tunnin matkan.

Tänä talvena äiti ja isä saivat sekä kausi-influenssa- että sikainfluenssarokotuksen - ja molemmat sairastuivat helmikuussa korkeakuumeiseen flunssaan! Äidillä oli kuumetta lähes 39 astetta sunnuntaina pari päivää ennen 90-vuotispäiviään helmikuun kolmantena. Kuume laski onneksi pian ja niinpä hän jaksoi jo keskiviikkona istua kahvipöydässä syntymäpäivävieraiden kanssa. Rohiseva yskä kuitenkin jatkui. Lääkäri kävi kotona perjantaina ja määräsi antibioottikuurin. Seuraavana maanantaina äidillä alkoikin taas intervallijakso hoito-osastolla.

Isä oli vähän salaa tuntenut itsensä sairaaksi jo syntymäpäiväviikolla. Joutui sitten antamaan periksi taudille. Kuume nousi 39 asteeseen ja isä meni niin heikkoon kuntoon, että keskiviikkona helmikuun 10. päivänä hänet vietiin ambulanssilla terveyskeskukseen. Hänkin joutui jäämään hoito-osastolle yhtaikaa äidin kanssa. Saatuaan nesteytystä ja lääkitystä hän toipui nopeasti niin, että jaksoi käydä syöttämässä äitiä tämän huoneessa - tippateline mukanaan, koska oli itse tiputuksessa!

Isä pääsi kotiin seuraavana maanantaina ja meni heti linkoamaan traktorilla lumisia teitä, vaikka kovin kiellettiin. Seurauksena kuumeen nousu uudelleen ja isä petiin kotona. Kotisairaanhoitaja alkoi käydä isän vointia seuraamassa.

Äidin piti päästä kotiin tiistaina, heti isän jälkeen, mutta hoito-osastolla riehunut Noro-virus ehti tarttua äitiinkin ja äiti oli pahan vatsataudin kourissa kolme päivää. Tosin tuo isän sairastuminen uudelleen olisi myös pitkittänyt äidin kotiin pääsyä. Äiti tuli sitten kotiin seuraavana maanantaina 22. helmikuuta oltuaan hoito-osastolla kaksi viikkoa. Siihen mennessä isäkin oli taas kuntoutunut niin, että jaksoi hoitaa äitiä kotona. - Ja lauantaina 27.2. isän täyttäessä 86 vuotta äitikin istui hymyilevänä kahvipöydässä onnittelemaan tulleiden sotaveteraanien vierailun ajan.

Eilen isä lähti ajelemaan kotiin päin iltapäivällä kolmen jälkeen. Laitoin hänen mukaansa äidille ensi viikolle keittämäni iltapuuron ja sen lisukkeeksi mehukiisselin sekä isälle itselleenkin vähän evästä.

Paluumatkalla isä poikkesi äidin luona terveyskeskuksessa. Maanantaina äiti pääseekin taas kotiin. Isä hakee hänet invataksilla. Mukava, kun näyttää olevan lämmintä, niin ettei äidillekään tarvitse pukea ulkovaatteita kotimatkaa varten...